Perhesuhteiden dynamiikat ja erilaiset roolit ylläpitävät perheriitoja

Ihmissuhteissa emme aina kohtaa toisiamme todellisina itsenämme, vaan kärjistyneinä rooleina, jotka ovat syntyneet selviytymistavoista, historiasta ja opituista tavoista olla vuorovaikutuksessa. Kun vuorovaikutus kiristyy, nämä roolit aktivoituvat nopeasti ja pitävät konfliktin hengissä, vaikka kukaan ei sitä varsinaisesti haluaisi.

Seksuaalinen halu!  Mitkä siihen oikeastaan vaikuttaa?

Seksuaalinen halu ei ole yksittäinen ilmiö. Se on kuin hengitys: herkkä, reagoiva, elävä. Se vahvistuu, hiipuu, katoaa ja palaa, usein syistä, joita emme heti näe. Halu syntyy aina suhteessa: omaan kehoon, omaan mieleen, omaan historiaan ja toiseen ihmiseen.

Kun halu muuttuu, mistä on kysymys: Onko kyse erillisyydestä, omasta kasvusta? psyykkisestä irtiotosta? Jostain, mitä suhteessa tapahtui, tai jäi tapahtumatta?

Miten vanhempien eron aiheuttama “parin menetys” vaikuttaa lapseen. Erotilanteessa lapsi menettää jotakin, mitä hän ei itse ole valinnut: vanhempien muodostaman parin.

Mitä tutkimus kertoo siitä, miksi yhteys syntyy, katkeaa ja rakentuu uudelleen

Rakastuminen on aina osittain fantasiaa. Se on neurobiologinen tila, jossa aivot täyttävät aukkoja toiveilla, mielikuvilla ja omilla sisäisillä malleilla.
Psykoanalyytikko D.W. Winnicott kuvasi tätä ilmiötä jo 1950–60‑luvuilla: rakastumme siihen, mitä tarvitsemme nähdä, emme siihen, mitä toinen todellisuudessa on. Tätä kutsutaan transitionaaliseksi tilaksi kahden todellisuuden väliseksi alueeksi.

Kun elämme omassa kuplassamme, meillä ei ole todellista kosketusta siihen, kuka minä olen suhteessa eikä siihen, kuka toinen todella on.
Tämä on yksi syy siihen, miksi riidattomuus ei ole merkki hyvästä suhteesta. Parisuhdetutkija John Gottman on todennut, että parit, jotka eivät riitele, eivät välttämättä ole onnellisempia, he vain välttelevät konfliktia. Ja konfliktin välttely on yksi vahvimmista ennustajista emotionaaliselle etääntymiselle.

Kun näkyvä ja näkymätön kohtaavat: perhejärjestelmien voima ja haavoittuvuus

Olen saanut olla mukana useissa prosesseissa, joissa on tarkasteltu perhejärjestelmiä, traumasiirtymiä ja sitä hienovaraista kudosta, joka muodostuu näkyvän ja näkymättömän vuorovaikutuksesta. Jokainen perhe kantaa mukanaan elettyä elämää ja kokemuksia, jotka näkyvät arjen tavoissa olla, vuoro vaikuttaa, reaktioissa ja suhteissa. Mutta yhtä lailla on kokemuksissa, jotka ovat jääneet kertomatta, suruja, joita ei ole surtu ja sidoksia, joita ei ole koskaan sanoitettu.

“ Luola jonne pelkäät astua, sisältää aarteen, jota etsit” - Joseph Campell