Perhesuhteiden dynamiikat ja erilaiset roolit

Roolit ylläpitävät perheriitoja

Ihmissuhteissa emme aina kohtaa toisiamme todellisina itsenämme, vaan kärjistyneinä rooleina, jotka ovat syntyneet selviytymistavoista, historiasta ja opituista tavoista olla vuorovaikutuksessa. Kun vuorovaikutus kiristyy, nämä roolit aktivoituvat nopeasti ja pitävät konfliktin hengissä, vaikka kukaan ei sitä varsinaisesti haluaisi.

Stephen Karpman kutsuu tätä dynamiikkaa draamakolmioksi. Sen sisällä jokainen osapuoli menettää yhteyden omaan toimijuuteensa ja alkaa toimia epäsuorasti, reaktiivisesti ja usein tiedostamattaan.

Mutta yhtä tärkeää on huomata, että näiden roolien vastinpareina on olemassa rakentavia rooleja, jotka palauttavat yhteyden sekä itseen että toiseen: Jämäkkä ja Välittävä.

 Jumiutuneet roolit: kun selviytyminen ohittaa yhteyden

Syyttäjä: “Minä olen oikeassa” Syyttäjä asettuu toisen yläpuolelle. Hän kontrolloi, kritisoi ja etsii syyllistä. Moottori on ajatus: “Tämä on sinun syysi. ”Syyttäjä ei ole yhteydessä omaan haavoittuvuuteensa. Hän käyttää voimaa, kun pitäisi käyttää rehellisyyttä.

Pelastaja: “Minä olen hyvä” Pelastaja ratkoo toisten ongelmia, tekee yli oman osuutensa ja toimii asioissa, joita ei edes halua tehdä. Hän ylläpitää uhrin avuttomuutta ja samalla ohittaa omat tarpeensa. Pelastaja näyttää lempeältä, mutta roolin ytimessä on vallankäyttö: Asetun yläpuolelle, koska sinä et pärjää ilman minua.

Uhri: “Minä olen syytön” Uhri kokee itsensä voimattomaksi ja riippuvaiseksi. Tahto on muiden taskussa. Ulkopuolelta saatu apu tuntuu pelastukselta, ja tavoitteeksi muodostuu saada muut toimimaan puolestaan. Uhrin sisäinen viesti: “En pysty itse, jonkun muun täytyy.”

 Miksi nämä roolit pitävät konfliktin hengissä? Koska ne ovat epäsuoraa vuorovaikutusta. Ne eivät kohtaa toista ihmistä, ne kohtaavat tämän kärjistyneen roolin. Ja koska roolit ovat tuttuja, ne voivat tuntua salaa tyydyttäviltä. Ne ovat opittuja tapoja selviytyä, ja siksi niistä irrottautuminen vaatii tietoista tunnistamista mikä puoli minussa on nyt käynnissä. Mutta roolit eivät ole pysyviä. Ne voivat muuttua. Niistä voi kasvaa ulos.

Psykoterapeutti Acey Choy on kuvannut rakentavia rooleja vaihoehtoina ristiriitoja ylläpitäville rooleille. Rakentavat roolit: Jämäkkä, Välittävä ja haavoittuva

Kun jumiutuneet roolit väistyvät, tilalle rakentuu vaihtoehtoja ristiriitoja ylläpitäville rooleille, jotka kannattelevat suhdetta ja palauttavat yhteyden.

Jämäkkä: “Huolehdin itsestäni” Jämäkkyys on kykyä seistä oman elämänsä keskellä. Se on selkeyttä, omien tarpeiden tunnistamista ja niiden puolustamista ilman kovuutta. Vastuun ottamista omista tunteista, tarpeista ja tahdosta, puolensa pitämistä ilman syyttämistä tai rankaisemista, kykyä pyytää sitä, mitä tarvitsee, kykyä kieltäytyä siitä, mitä ei tahdo, kunnioittavaa palautetta ja neuvottelua, toimintaa, joka huomioi sekä omat että toisen rajat. Jämäkkyys on lempeää johdonmukaisuutta: toimintaa, joka ei satuta, mutta ei myöskään hylkää itseä.

Välittävä: “Kuuntelen” Välittävä rooli on läsnäoloa. Kykyä kuulla toisen kokemus ilman tarvetta korjata, selittää tai ratkaista. Välittävä rooli tarkoittaa: Kuuntelen, jotta ymmärrän, Olen kiinnostunut siitä, mitä toisessa tapahtuu, Luon tilaa, jossa toinen saa olla kokonainen, rakennan yhteyttä unohtamatta itseäni, välittäminen ei ole itsensä kadottamista, vaan se on yhteyden rakentamista.

Haavoittuva: ” Minä kamppailen” Haavoittuva tuntee oman kärsimyksensä ottaen vastuun omasta toiminnastaan aikuisen paikalta käsin ja pyrkii aktiivisesti ratkaisemaan oman elämänsä asioita vastuullisesti.

Miten jumiutuneista rooleista siirrytään rakentaviin rooleihin?

Jumiutuneet roolit syntyvät pelosta. Rakentavat roolit syntyvät turvasta.

• Syyttäjä → Jämäkkä Siirtyy kontrollista selkeyteen ja vastuunottoon. Pelastaja → Välittävä Siirtyy ongelmien ratkomisesta kuunteluun ja rajojen kunnioittamiseen. Uhri → Haavoittuva Siirtyy avuttomuudesta omaan toimijuuteen.

Kun jämäkkä ja välittävä rooli hengittävät yhdessä, syntyy suhde, jossa sekä minä että sinä tulemme nähdyiksi. Jämäkkä pitää minut turvassa. Välittävä pitää meidät yhteydessä.

Lopuksi: muutos alkaa yhdestä ihmisestä: Karpmanin mukaan jokaisen vastuulla on liikkua pois kärjistyneistä rooleista. Kun yksi ihminen muuttuu, kasvaa ja selkiyttää omaa vuorovaikutustaan, toinenkin saattaa muuttua. Roolit eivät ole identiteetti. Ne ovat opittuja tapoja ja selviytymisstategioita. Ja kaikki opittu voidaan oppia uudelleen.