Tiesitkö, että itsemyötätunto on ennen kaikkea läsnäolon taitoa?
Se on kykyä olla tässä hetkessä, ei menneessä eikä tulevassa. Tätä taitoa tarvitsemme erityisesti silloin, kun kohtaamme vastoinkäymisiä, epäonnistumme jossakin tai haluamme kasvaa ihmisinä kohti vahvempaa minäpystyvyyttä.
Itsemyötätunto on yksi tehokkaimmista tunnesäätelyn taidoista. Kun suhtaudumme itseemme myötätuntoisesti, luomme sisäistä turvaa. Tämä turva ei vaikuta ainoastaan meihin itseemme, vaan heijastuu myös ympärillä oleviin ihmisiin. Kun olen lempeä itseäni kohtaan, myös toinen reagoi usein hyväntahtoisemmin rauhalliseen hermostolliseen tilaani.
Mitä itsemyötätunto oikeastaan on?
Itsemyötätunto tarkoittaa kykyä huomata oma kärsimys, kääntyä sitä kohti ja vastata siihen hoivalla sen sijaan, että torjuisi tai vähättelisi sitä.
Se on kykyä: tunnistaa oma kipu ja vaikeat tunteet, löytää turvaa itsestään, tehdä omien arvojen mukaisia valintoja, suhtautua itseensä ystävällisesti myös epäonnistuessaan, ja hiljentää päänsisäistä kriitikkoa.
Monelle meistä sisäinen kriitikko on tuttu ääni. Itsemyötätunto onkin yksi parhaista vastalääkkeistä jatkuvalle itsensä arvostelulle.
Tutkimustuloksia itsemyötätunnosta
Mitä tutkimukset kertovat itsemyötätunnosta?
Tutkimusten mukaan vahva itsemyötätunto auttaa selviytymään paremmin stressistä, uupumuksesta ja masentuneisuudesta. Samalla elämäntyytyväisyys lisääntyy ja kyky kohdata vastoinkäymisiä vahvistuu. Itsemyötätuntoon liittyy myös: vähemmän murehtimista ja ruminointia. vähemmän tunteiden välttelyä, parempi kyky kohdata haasteita, suurempi sitkeys vaikeissa tilanteissa, parempi kyky viedä loppuun myös kuormittavia tehtäviä
Ehkä kaikkein lohdullisinta on se, että itsemyötätunto ei ole synnynnäinen ominaisuus vaan harjoiteltava taito.
Itsemyötätunto tekoina
Itsemyötätunto näkyy teoissa. Omassa asiakastyössäni itsemyötätunto tulee usein puheeksi jo ensimmäisellä tapaamiskerralla. Harjoittelemme yhdessä myötätuntoisia lauseita. Rohkeimpien asiakkaiden kanssa menemme peilin eteen harjoittelemaan niitä ääneen yhdessä.
Kerron asiakkailleni myös, että uuden taidon juurtuminen osaksi elämää vaatii aikaa. Usein puhutaan noin vuoden mittaisesta prosessista, jonka aikana itsemyötätunto alkaa vähitellen muuttua luonnolliseksi tavaksi suhtautua itseensä.
Yksi yksinkertainen kotiharjoitus kuuluu näin: Kun käyt aamulla ja illalla peilin edessä, pysähdy hetkeksi katsomaan itseäsi. Ota yhteys itseesi ja sano ääneen: "Olen turvassa." "Tässä hetkessä kaikki on hyvin." "Olen arvokas ja rakastettava." "Minä olen minä."
Lopuksi sano oma nimesi ääneen. Esimerkiksi: "Minä olen Kirsi Annele Penttinen. Olen riittävän hyvä juuri tällaisena."
Harjoituksen tarkoituksena on opetella katsomaan ja kuulemaan itseään myötätuntoisin silmin ja korvin. Kun opimme suhtautumaan itseemme lempeämmin, jotakin alkaa vähitellen muuttua. Sisäinen turva vahvistuu ja uusi kasvu tulee mahdolliseksi.
Tyypillisiä teemoja milloin tarvitset erityisesti itsemyötätuntoa
Milloin tarvitset erityisesti itsemyötätuntoa? Itsemyötätunto on tärkeä voimavara erityisesti silloin, kun: haluat rentoutua ja palautua ilman suorituspaineita, teet asioita, jotka eivät ole "tuottavia", harjoittelet omien rajojen asettamista ja ei sanana käyttämistä, hyväksyt elämäntilanteesi sellaisena kuin se juuri nyt on, opettelet sanomaan kyllä nykyhetkelle, teet virheitä tai koet epäonnistuvasi, sinun täytyy tehdä jotain tärkeää, vaikka ei huvittaisi
Itsemyötätunto muistuttaa meitä siitä, että virheet eivät ole merkki epäonnistumisesta. Usein juuri niissä piilee mahdollisuus oppimiseen ja kasvuun.
Itsemyötätuntoinen on myös myötätuntoinen
Itsemyötätunto lisää myötätuntoa myös muita kohtaan. Kun opimme ymmärtämään itseämme lempeämmin, ymmärrys muita ihmisiä kohtaan kasvaa. Itsemyötätuntoinen ihminen ei yleensä kiirehdi neuvomaan, korjaamaan tai tarjoamaan valmiita ratkaisuja. Sen sijaan hän osaa kohdata toisen ihmisen arvostavasti ja kunnioittavasti. Kyse ei ole täydellisyydestä vaan kyvystä olla läsnä sekä itselle että toiselle.
Itsemyötätunto muokkaa myös aivoja
Säännöllisen tietoisuustaitojen ja itsemyötätuntoharjoittelun on tutkimuksissa havaittu vaikuttavan myös aivojen toimintaan ja rakenteisiin.
Harjoittelu voi: lisätä etuotsalohkon aktiivisuutta, mikä tukee tunteiden säätelyä, päätöksentekoa ja käyttäytymisen hallintaa, vähentää mantelitumakkeen eli amygdalan yliaktiivisuutta, mikä voi helpottaa stressireaktioita, vahvistaa hippokampuksen toimintaa, joka liittyy muistamiseen, oppimiseen ja havaintokykyyn, aktivoida aivosaarta, joka liittyy yhteyden kokemiseen ja empatiaan
Tietoisuustaitojen tutkittuja vaikutuksia ovat myös parempi kyky elää nykyhetkessä, vakaammat tunnetaidot, vähäisempi stressireaktiivisuus sekä parempi kognitiivinen vireys.
Muutos alkaa sisältä
Sufilainen runoilija Rumi kirjoitti osuvasti: "Eilen olin älykäs, joten halusin muuttaa maailmaa. Tänään olen viisas, joten olen muuttamassa itseäni."
Itsemyötätunto ei tarkoita luovuttamista tai passiivisuutta. Päinvastoin. Se on rohkeutta kohdata itsensä sellaisena kuin on juuri nyt ja silti jatkaa kasvuaan.
Kun opimme olemaan omalla puolellamme myös vaikeina hetkinä, emme ainoastaan voi paremmin. Luomme samalla perustan muutokselle, joka on kestävää, lempeää ja aidosti inhimillistä.
Kannatko liikaa yksin? Pysähdy hetkeksi itsesi äärelle turvallisessa seurassa.
Joskus oma usko muutokseen ei enää riitä, vaikka kuinka yrittäisi. Keskustelun avulla voit löytää lisää selkeyttä, ymmärrystä ja tilaa hengittää. Tutustu palveluihimme ja varaa aika itsellesi.
Psykoterapia tai lyhytterapia ei ole vain keskustelua, vaan yhteinen prosessi, jossa tarkastellaan ajatuksia, tunteita, kehon reaktioita ja vuorovaikutusta niin itseen kuin toiseen.
Lyhytterapia vai psykoterapia?
Lyhytterapia sopii sinulle, jos: Sinulla on jokin rajattu haaste tai elämäntilanne, johon kaipaat tukea. Haluat löytää uusia näkökulmia, keinoja ja voimavaroja nykyhetkeen. Oireesi tai kuormituksesi ovat lieviä tai keskivaikeita. Tavoitteena on muutaman käynnin tai lyhyen työskentelyjakson aikana edistää hyvinvointia ja toimintakykyä.
Psykoterapia voi olla sinulle sopivampi, jos: Vaikeudet ovat pitkään jatkuneita tai toistuvia. Työ- tai opiskelusuhteesi on uhattuna. Mielenterveyden oireet vaikuttavat merkittävästi arkeen, ihmissuhteisiin tai työkykyyn. Haluat työstää syvällisemmin elämänhistoriaa, kiintymyssuhteita tai pitkäaikaisia toimintamalleja. Tarvitset pidempikestoista ja kuntouttavaa tukea.
Yksinkertaistettuna:
Lyhytterapia keskittyy nykyhetken haasteisiin ja ratkaisujen löytämiseen, kun taas psykoterapia tarjoaa pitkäjänteisempää työskentelyä syvempien ja pitkäkestoisempien ongelmien käsittelyyn. Jos et ole varma, kumpi palvelu sopii tilanteeseesi, asia voidaan arvioida yhdessä ensitapaamisella.
Autamme sinua tai teitä löytämään itsemyötätuntoa, katkaisemaan kriittisen mielen tuotoksia ja oivaltamaan, että muutos tarvitsee turvallisen tilan rakentuakseen.
Lähteet ja kirjallisuutta aiheesta
Neff, K. (2011). Self-Compassion: The Proven Power of Being Kind to Yourself.
Germer, C. & Neff, K. (2019). Teaching the Mindful Self-Compassion Program.
Gilbert, P. (2010). Compassion Focused Therapy.
Raevuori, A. (toim.) (2016). Viisas mieli. Opas tunteiden säätelyyn ja tietoiseen läsnäoloon.
