Flow- tila

Mielenhyvinvointi ja elämän eliksiiri

“ Luola jonne pelkäät astua, sisältää aarteen, jota etsist” - Joseph Campell

Sano kyllä elämänvoimalle

Minä olen vastuussa minusta.  Itsestä huolehtimisen ei tarvitse olla jokapäiväistä hössötystä, mutta älä laiminlyö itseäsi

Koko elämä on täynnä kysymyksiä kuten esimerkiksi: Kuka minä olen?  Kysymykseen vastaamalla voi kasvaa vastuulliseksi ja itsestään tietoiseksi ihmiseksi; mistä tulen, kuka olen, mihin kuulun, miten elän, mitä aion tehdä elämälleni, mitä valintoja teen; mistä otan vastuun ja mistä en kykene ottamaan vastuuta, mitä minä tarvitsen, tahdon ja haluan jotta voin tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenäni.

Nykyajan kiireinen, muuttuva ja epävarma työelämä ja miten se tukee mielenterveyttä?

Jokainen meistä tietää sen, kuinka paljon työssä viihtymiseen ja työmotivaation vaikuttaa se, kuinka esihenkilöiden ja muiden työntekijöiden kanssa asiat sujuvat. Mikä saa minut ja meidät menemään työpakalle joka aamu? Tottumus, tapa, pakko vai työn tuoma innostus ja työnilo?

Mitä on mielenterveys ja elämänenergia niin yksityisyydessä kuin työelämässä?

Mielenterveyttä on määritelty monin eri tavoin. Parhaimmillaan mielenterveys on kykyä asettua arvokkaana ja omana uniikkina yksilönä muiden kanssa olemassaolon tilaan. Mielenterveyttä on rakastaa itseään ja muita ihmisiä. Se on kykyä tietää mitä tahtoo, mitä tuntee ja tarvitsee voidakseen hyvin. Mielenterveyttä on oma elämänenergia, joka on jokaisella ihmisellä käytössään. Se on rajojen asettamista ja omien resurssien ymmärtämistä niin yksityis- kuin työelämässäkin.

Mielenterveys kuuluu kaikille ihmisille ja mielenterveyden edistäminen tulee sisällyttää säikeeksi jokapäiväiseen elämään ja työhön. Kuinka otan vastaan uuden aamun. Miten aistin auringonnousun, luonnon ja ilman. Luonko jo heti aamusta negatiivisen ajatusmallin päivälle vai otanko uuden päivän kiitollisuudella ja uteliaisuudella vastaan. Mihin voin vaikuttaa ja mihin en.

On tärkeää tunnistaa ja tiedostaa omat selviytymisen elementit, mitä niitä on varastossa, mitä osaan ja miten osaan. Oman itsensä arvostus ja oman osaamisensa tunnistaminen ovat tärkeät lähtökohdat selviytymisessä ja mielenterveydessä.

Meidän kaikkien tulisi viihtyä omassa elämässä ja työssä. Mutta kuinka me tässä kiireisessä yhteiskunnassa osaisimme hiljentyä huomaamaan, mikä meille kullekin henkilökohtaisesti on mielekästä ja hyvää.  Tätä aikaa leimaa epätietoisuus työstä ja kiire, arki kuluttaa, töitä on liikaa tai niitä ei ole. Ilmapiiri kotona ja työssä on kenties kiristynyt. Elämästä tulee suorittamista, se on täynnä velvollisuuksia ja itsensä ohittamista. Seurauksena tästä kaikesta on henkinen ja fyysinen väsyminen, loppuun palaminen ja masennus. Masennus tarkoittaa emotionaalista tyhjyyttä ja tyytymättömyyttä omaan elämään. Ihminen alkaa oireilla fyysisesti, päätä särkee, hartiat jumissa, vatsa kipeä, epämääräistä kolotusta jne. Yhteys omaan luovuuteen katoaa eikä jaksa innostua enää mistään.

Pois suoritusajattelusta

Anthony De Mello kirjoittaa kirjassaan Havahtuminen tarinaa jousiampujasta.” Kun jousiampuja ampuu ilman minkään erityisen palkinnon toivoa, hänellä on hallussaan kaikki taitonsa. Kun hän ampuu voittaakseen pronssisoljen, hän on jo hermostunut. Kun hän ampuu kultaisen palkinnon tähden, hän tulee sokeaksi, näkee kaksi maalia ja joutuu pois tolaltaan. Hänen taitonsa ei ole muuttunut, mutta päämäärä, palkinto, hajottaa hänet itsensä”.

Suorituskeskeisyys ja tulostehokkuus tuntuvat olevan tähän hetken trendi niin työelämässä kuin muussakin elämässä ilman että suorittamista edes itse tiedostaa. Suorittaminen voi siis olla vapaaehtoista tai pakonomaista. Mitä jää käteen? Kun ja jos lakkaan suorittamasta ja tavoittelemasta kaikenlaisia asioita, kaikki taitoni ja energiani on käytettävissäni, olen rentoutunut, en huolehdi, ei ole merkitystä voitanko vai häviänkö. Elämänvoimani saa virrata vapaasti, voin olla riittävä itselleni ja elämä on tässä nyt. Kuinka sinä hiljennät sisäisen ”suorittajasi” sisälläsi. Suorittaja työelämässä voi olla myös rasite muille, joka arvottaa omalla suorittamisellaan muita. Kuinka asetan rajat itselleni ja olen riittävä itselleni ja työlleni.

Mikä auttaa jaksamaan ja innostumaan

Itsensä kehittäminen, omat haaveet ja unelmat, tässä hetkessä eläminen ja siihen tarttuminen auttavat mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Meidän jokaisen tulisi omata jokin henkilökohtainen juttu, josta ammennamme sitä elämän eliksiiriä, voimaa ja onnellisuutta kaikkien vaikeiden päivien varalle. Se voi olla oma harrastus, kirjoittaminen, maalaaminen, liikkuminen, tai pitsin nypläys. Ihan mikä tahansa, kunhan ajoittain saa mielihyvää tekemistään asioista, jotta kestää ne hetket kun elämä potkii ja on rankkaa.  Ihmistä kun stressaavat yllättävät asiat, kuinka voisin valmistua ja ennakoida elämää laatimatta kuitenkaan käsikirjoitusta sille. Kuinka voin auttaa itse itseäni; eli elämälle vähemmän odotuksia.

Myönteinen palaute ja ansionjako

Jokainen tarvitsee kokemusta ja tunnetta, että on onnistunut niin työelämässä kuin yksityiselämässä.  Jokaisella on oma todellisuus ja näkemys omasta tekemisestään. On tärkeää, että tulee kuulluksi ja nähdyksi oman elämänsä taitajana ja työnsä osaajana. Työskenneltäessä ihmisten kanssa saa aina palautetta, suullista tai non- verbaalista. Palaute voi olla hyvää tai huonoa.  Annettaessa palautetta on tärkeää keskittyä palautteen saajan toimiviin puoliin ja huomioida jo tapahtunut muutos.  Annettaessa palautetta, on tärkeää tuottaa näkyväksi tekijän oma työ ja ansio tehtyyn työhön.  Palautetta on hyvä antaa molemmin puolin. Pohdi kuinka itse annat positiivista palautetta kotona ja työssäsi työkavereillesi ja kuinka itse otat vastaan palautetta? Mitätöitkö palautteen vai otatko sen riemulla vastaan liitäen sen itseesi hyvinvoinniksesi.

Kuulemisesta ja kuullun vastaanottamisesta muutama sana. Nykyaikana on seminaareja vuorovaikutuksesta ja puhumisesta, mutta missä opetetaan kuulemaan isoilla korvilla eikä luulemaan ja tulkitsemaan. Kuuleminen kun ei ole samaa mieltä olemista. Kuuleminen on asettumista ja pysähtymistä toisen vierelle ja kuulemista tarvitaan varsinkin silloin kun ollaan eri mieltä jostakin. On tärkeää miettiä mikä minua estää kuulemasta ja vastaanottamasta toisen viestiä alkamatta heti keksiä ratkaisuja toisen asiaan tai ongelmaan. Kun ihminen tulee kuulluksi, tulee hän myös nähdyksi omana itsenään, joka edistää mielenterveyttä, hyvinvointia.

Onko onnellisuusreseptejä?

Lukuisat kirjailijat, ajattelijat ja filosofit ovat pohtineet, mitä onnellisuus oikeastaan on ja mistä sen löytää. Raha ja tavara eivät tee onnelliseksi, sanotaan. Sananlaskun mukaan onni ei tule etsien, vaan eläen.

Ajattelen niin, että onnellinen ihminen osaa elää hetkessä ja tietoisesti nauttia hyvistä asioista, joita siihen liittyy. Muuta meillä ei ole kuin nykyhetki. Hyvän hetken muisto kantaa vaikeuksien yli. Kun mietin, milloin itse olen kokenut voimakasta onnen tunnetta, ne hetket liittyvät tavalla tai toisella toiseen ihmiseen, läheisyyden kokemuksiin.

Onnellisuutta lisää, ettei sure sitä, mitä itseltä puuttuu, sillä silloin on aina aihetta tyytymättömyyteen ja kenties kateuteenkin. Mieluummin kannattaa iloita niistä asioista, jotka ovat hyvin.

Siis onko onnellisuusreseptejä? Ei varmaankaan ainoastaan yhtä vaan useita. tavalla tai toisella ne kuitenkin liittyvät siihen, miten ihminen on sovussa itsensä ja ympäristönsä kanssa, miten me näemme ja koemme itsemme suhteessa toisiin. Me olemme erilaisia, meillä on erilaiset odotukset ja toiveet. Käsitys ja kokemus siitäkin, mitä onnellisuus on, vaihtelee. Ole rohkeasti itsesi juuri sellaisena kuin olet.

Mikä tekee muutoksen kaikesta huolimatta mahdolliseksi ja mikä auttaa jaksamaan?

Pienikin muutos omassa elämässä voi olla merkittävä tai riittävä. On todettu, että ihmiset muuttavat elämäänsä siltä pohjalta, mitä he odottavat tulevaisuudelta. Ajatuksella, että on tärkeää löytää arkeen toteutettavia tavoitteita, unelmia ja visioita, jotka auttavat jaksamaan ja toimimaan niitä kohti. Ihmiset tarvitsevat unelmia jaksaakseen arjessa.

Kokemukseni mukaan muutos omassa tavassa toimia muuttaa elämää. Pieni arjessa tapahtuva muutos esimerkiksi tavassa puhua toiselle minä - muotoa käyttäen, vaikuttaa pitkällä matkalla merkittävästi onnistumiseen. Ilmaisen itseni selkeästi, suoraan ja jämäkästi. Riittävän pienen asian muuttaminen on todennäköisempää ja hedelmällisempää kuin suuri suunnitelma, joka ei koskaan kunnolla toteudu.

Mitä jos ja kun ei jaksa. Ole lempeä itsellesi ja hae apua. Käänny esimerkiksi työterveyshuollon puoleen. Sillä vain olemalla avuton ja heikko voi olla elämänsä rohkea soturi.

 “Historiallisesti Ninjat ovat syntyneet pelosta ja ahdingosta lähes tuhat vuotta sitten. Tuolloin joukko japanilaisia perheitä joutui syrjinnän kohteeksi uskonnollisten ja poliittisten mielipiteiden vuoksi. Saadakseen elinkelpoiset olot he muuttivat asumaan vaikeakulkuisen maaston suojaan vuoristoon. Pelkkä maasto ei suojannut riittävästi, vaan heidän oli myös opittava puolustautuman. Näin syntyi tarunhohtoinen Ninjajoukko.

Tarunhoitoisuus on omalla tavallaan ollut myös puolustautumista. Japanilaiseen kansanperinteeseen kuuluvat Ninjakertomukset auttoivat suojautumaan ahdistajilta, koska Ninjat kuvattiin hurjiksi sankareiksi, joiden tielle oli turha asettua.

Ninjaharjoitukset ovat fyysistä toimintaa, mutta ennen kaikkea henkistä bodausta, sillä jokaisen Ninjan täytyy voittaa raaka olemus omassa mielessään. Suonenjoen Ninja kertoi, että kun nykyihminen välttelee kipua, hän samalla hukkaa onnellisuuden. Jos ei tunne kivun todellisuutta, ei voi tuntea lohikäärmeitään.

Lohikäärmeet ovat jokaisen omia henkilökohtaisia mielen sisäisiä ongelmia. Sisäisen maailman lohikäärmeet ovat paljon vaikeammin voitettavia kuin väkivaltaongelmat. Lohikäärmeitä ei voi lyödä miekalla, vaan niistä on kasvettava ulos.

Kysyin miksi tämän ajan Suomalainen harrastaa Ninjataitoja ja sain yllättävän vastauksen. Ninjaharjoittelu on yksi polku onneen. Ninjataidoissa fyysinen puoli menettää merkityksensä ja sisäinen maailma tulee tärkeämmäksi kuin aiemmin.

Ninjaelämä ei ole taistelua, vaan tie itsetuntemukseen, tasapainoon ja rehellisyyteen. Lyhyesti sanottuna yksi tie hyvään elämään ”. (Luodeslampi 1996, 36–37)

Luonto antaa väylän luovalle työskentelylle